Mitä ajatella, kun sodalla uhkaillaan?

Vladimir Putin 7.4.2021.
Attribuutio: Kremlin.ru, CC BY 4.0 <https://creativecommons.org/licenses/by/4.0>, via Wikimedia Commons

Yle uutisoi eilen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi Rossija 1 -televisiokanavalle haastattelun, jossa hän varoitti Suomea, että Nato-jäsenyys “aiheuttaa ongelmia” Suomelle. Leningradiin on tarkoitus perustaa sotilaspiiri ja tuoda sinne sotilasyksiköitä. Aiemmin on itärajalle saapunut joukko kauempaa tulleita ihmisiä, jotka tahtoisivat tulla Suomeen, mutta raja on suljettu. Amerikkalaisten sotilasjoukkojen käyttöön annetaan alueita eri puolelta Suomea.

Jo kohta kahden vuoden ajan on Venäjän puolelta tulevat sotatoimet olleet ihmisten mielessä, ja suomalaisten mielessä aivan erityisellä tavalla. Tämän syksyn aikana nämä kysymykset ovat kenties tulleet vielä enemmän “iholle”. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Venäjän hyökkäys Suomeen ei olisi todennäköinen lähiaikoina, koska paljon joukkoja on sidottu Ukrainan hyökkäykseen.

Olemme kuitenkin kansakuntana kokeneet sen, että sodan mahdollisuus on todellinen. On turhaa tuudittautua toiveajatteluun, että elämämme täällä lintukodossa jatkuisi aina sellaisena, kuten olemme siihen tähän asti tottuneet.

Filosofian näkökulma tähän aiheeseen on kuitenkin laajempi kuin geopolitiikan. Samalla kun katsomme rajan takana murisevaa karhua, meitä ympäröi joka hetki kaksi muuta uhkaa huomaamattomasti kuin ilma jota hengitämme: epävarmuus ja kuolema. En tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Tiedän kuitenkin sen, että tänään, huomenna tai joskus myöhemmin minun on puhallettava ulos viimeinen henkäykseni.

Päätin aloittaa kirjoittamisen painavalla aiheella, sillä tahdon kirjoittaa siitä, miten viisaus voi tarjota todellista apua ihmisille. Filosofia on keksitty sitä varten, että painiskelisimme juuri niiden kysymysten parissa, jotka meitä eniten askarruttavat.

Mitä teen, jos ajatukset sodasta, kriisiajasta ja kuolemasta ahdistavat?

Mitä apua filosofia voi tarjota?

En ole ammattiauttaja enkä hoitotyön ammattilainen, mutta tahdon silti tavallisena kanssaihmisenä jakaa omia ajatuksiani siitä, mitä olen itse filosofisesta elämäntavasta oppinut.

Tee ensin jotain pientä fyysistä ja palauta jalat maan pinnalle

Filosofia elämäntapana on hyvää ajattelua. Suosittelen kuitenkin, että teet ensin jotain kehollasi. Lähde pois ruutulaitteiden äärestä. Tee pieni lenkki, siivoa keittiön lattia, vie roskat tai käy kaupassa. Pidä ajatukset tavallisissa asioissa. Tarkoitus on, että tätä pikkuhommaa tehdessä mielesi hieman vapautuu liiallisesta ajatusten pyörittämisestä ja suuntautuu toiminnalliseen ratkaisujen etsimiseen.

Filosofia elämäntapana on onnellisuuden harjoittelemista

Lukiossa opin käsittelemään filosofiaa teorioiden ja mielipiteiden kautta. Filosofiassa elämäntapana on taas kyse ennen kaikkea harjoituksista. Kuntosalitreenin harjoitteet vahvistavat lihaksia ja pianoetydit vahvistavat pianistin sävelkuvioiden hallintaa. Filosofisten harjoitusten tarkoituksena on harjoittaa rakentavia ajattelutapoja ja mielen tottumuksia. Onnellisuus ei putoa taivaalta valmiina pakettina, joten sellaista on turha odottaakin. Sen sijaan työstät jokaista elämääsi päivää niin kuin linnunpönttöä tai koristeltua pyyhettä käsityötunneilla tai kansalaisopiston alkeiskursseilla. Aluksi tekeleet voivat olla “vähän sinnepäin”, mutta ajan ja harjoittelun myötä työn jälki on aiempaa parempi.

Harjoitus: Voinko vaikuttaa tähän?

Stoalaisen opettajan Epiktetoksen Käsikirja alkaa sanoilla: “On asioita, jotka ovat vallassamme, ja asioita, jotka eivät ole vallassamme.” (Ench. 1) Yksi stoalaisen filosofian perusharjoituksista on tarkastella omia ajatuksia ja kysyä: “Onko tämä asia, johon voin vaikuttaa”. Jos et voi asialle mitään, voit ainoastaan hyväksyä sen tai sitten harmitella. Jos taas voit vaikuttaa asiaan, sinun on mahdollista miettiä, mitä kaikkea voit tehdä.

Mitkä sitten ovat asioita, joihin voit vaikuttaa? Epiktetoksen mukaan niitä ovat “tulkinnat, valinnat, halut ja inhoaminen, toisin sanoen kaikki, mitä me itse teemme” (Ench. 1). Epiktetoksen mukaan siis ihmisellä on valta lähinnä hänen ajatuksiinsa. Sen sijaan oman vallan ulkopuolella ovat muun muassa keho, omaisuus, maine ja status.

Epiktetoksen jakoa on hyvä tarkentaa. Joihinkin asioihin voin vaikuttaa epäsuorasti. En voi sormia napsauttamalla saada itselleni johtajan palkkaa, mutta voin tehdä työni ahkerasti, verkostoitua ja suunnitella seuraavaa siirtoa urallani. Voin tehdä oman osani. Mutta sitten kun olen sen tehnyt, jätän tulokset kohtalon ratkaistavaksi. Tulokset eivät ole täysin hallinnassamme, joten niistä on hyvä päästää irti.

Soittaisinko Putinille?

Mitkä asiat ovat siis vallassamme Venäjän ja Suomen poliittisen tilanteen suhteen? Venäjän armeijan toimet ovat Venäjän poliittisen johdon ja virkakoneiston vallan alla. Mitä minä voin tavallisena kansalaisena tehdä, jotta maassamme säilyisi rauha? Mistä saisin käsiini Putinin puhelinnumeron, jotta voisin soittaa hänelle ja pyytää, että sijoittaisi sotajoukkonsa jonnekin muualle, vaikkapa makkaratehtaalle? Vakuuttelisin hänelle, että me emme halua hyökätä Venäjälle, joten ei syytä huoleen.

Ei se kyllä taida onnistua. Ei näillä venäjän taidoilla.

Jos en ole poliittisesti merkittävässä asemassa, niin mahdollisuuteni vaikuttaa itse sodan syttymiseen taitavat olla aika vähäiset. Avuton minä en kuitenkaan ole. On lukuisia asioita, joita voin tehdä niin pääni sisällä kuin sen ulkopuolella.

Voisiko kriisiaika itse asiassa avata uusia mahdollisuuksia tehdä asioita, joista voin olla ylpeä? Voinko auttaa jotakuta? Tai ihan vain avautua kriisin uhan herättämistä ajatuksista? Löytyykö rakkaitteni ja tuttavieni kanssa aivan uudenlainen yhteys?

Kriisiaika herättää kysymyksiä. Elämän peruselementtien järkkyessä kysymämme kysymykset palaavat yhä enemmän peruskysymysten äärelle. Valon arvo näkyy parhaiten pimeässä, ja samoin viisauden arvo näkyy parhaiten haasteiden ja vaikeuksien keskellä.

Kriisit ovat tilaisuuksia käyttää luovuutta. Mitä tapoja löydämme elää arvokasta elämää?

Lähteet

Epictetus: Discourses, Books 3-4. Fragments. The Encheiridion. With an English translation by W. A. Oldfather. Loeb Classical Library. Harvard University Press: Cambridge, Massachussets & London, England. First published 1928.

Osipova, Elsa & Uosukainen, Saana: Putin lupasi Nato-Suomelle ongelmia ja maailmalla kiinnostuttiin – näin Venäjän presidentin puheisiin on syytä suhtautua. Yle Uutiset 18.12.2023. Viitattu 19.12.2023: https://yle.fi/a/74-20065594.